Kirjoittaja: Hanna Ojamo / Clean Up Consulting
Tiesitkö, että navettojen puhtaanapidolla ja lypsyhygienialla turvataan suomalaisten meijerituotteiden puhtaus ja antibioottivapaus?
Tuotantotiloilla hygieenisyys ja tilojen puhtaus on erityisen tärkeää, jotta suomalaiset saavat puhdasta maitoa ruokapöytään. Suomalainen maito on maailman puhtainta maitoa. Antibioottien määrä maidontuotannossa suomessa on erittäin alhainen.
Navettojen puhtaanapidolla, eläinten hyvällä hoidolla ja aseptisilla työskentelytavoilla suomalainen maito pysyy puhtaana.
Tuotantotiloihin kuljetaan tautisulkujen kautta, jotta eläinten tilat pysyvät puhtaina. Vierailijat, maatalouslomittajat ja työntekijät vaihtavat vaatteet, kengät ja pesevät kädet ennen tuotantotiloihin menoa. Suluissa on likainen ja puhdas puoli. Likaisella puolella vaatteet riisutaan ja puhtaalla puolella pukeudutaan työasuun, jota navetassa käytetään. Kenkien puhtaus on erityisen tärkeää. Kenkien tulee olla pestävät. Kenkien pesun jälkeen, kengät huuhdellaan desinfioivalla käyttöliuoksella. Sulun kautta kulkee myös esimerkiksi eläinlääkärit, jotka muuten voisivat siirtää haitallisia ja tauteja aiheuttavia mikrobeja tiloilta toisille liikkuvan työnsä vuoksi. Vasikkatiloilla on oltava erityisen tarkkoina hygienian kanssa, sillä vasikoilla esiintyy kryptosporidioosia, eli vasikkaripulia, joka voi helposti tarttua myös ihmiseen.
Maidontuotantoprosessiin kuuluu erityisen tärkeänä osana lypsyhygienia. Ennen lypsyä, maataloustyöntekijä pesee kädet huolellisesti ja käyttää lypsyvuorossa puhtaita, kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Nauta puhdistetaan huolellisesti aina ennen lypsyä. Utareissa ei saa olla esimerkiksi karvoja, joiden mukana maitoon voisi kulkeutua haitallisia mikrobeja. Utareet pyyhitään vedellä kostutetuilla mikrokuitupyyhkeillä ennen lypsykoneen kiinnittämistä utareisiin. Jokaisen naudan utareet pyyhitään omalla mikrokuitupyyhkeellä. Pyyhkeet pestään jokaisen lypsyn jälkeen koneellisesti vähintään 60°C asteen pesussa. Mikäli navetassa on mikrobiherkkyyttä, mikrokuitupyyhkeet pestään 95°C lämpötilassa. Normaalioloissa pyyhkeille riittää 60°C asteen pesu. Tarvittaessa suojakäsineet vaihdetaan nautojen pyyhkimisen / hoitamisen välillä.
Lypsykone pestään huolellisesti jokaisen lypsyn jälkeen. Maito huuhdellaan koneesta ensin viileällä vedellä, jotta maidon proteiini ei pala koneeseen kiinni. Hapanta ja emäksistä puhdistusainetta käytetään koneen puhdistuksessa vuorotellen, jotta saostumia ei pääse syntymään. Kone huuhdellaan pesun jälkeen huolellisesti. Viimeinen huuhtelu tehdään kuumalla vedellä, jolloin kone desinfioituu lämmön vaikutuksesta. Jos lypsykoneessa on havaittu hajua ja on syytä epäillä mikrobikasvustoa, kone pestään desinfioivalla puhdistusaineella. Vetimet, eli utareisiin kiinni tulevat lypsäjät huuhdellaan huolellisesti lypsyjen välissä ja pestään säännöllisesti.
Eläinten ja eläintilojen puhtauden merkitys korostuu automaattilypsytiloilla, joissa ihminen ei valvo jokaista lypsytapahtumaa.
Navetan päivittäisessä puhdistuksessa ulosteet lapioidaan ja harjataan pois lattioilta päivittäin. Lattiat pestään myös säännöllisesti. Navetta pestään perusteellisesti yleensä kaksi kertaa vuodessa, jolloin se käytännössä pestään painepesurilla katosta lattiaan. Lapiot ja harjat huuhdellaan ja pestään päivittäin.
Maitohuoneessa on omat siivousvälineet, eikä niitä käytetä muiden tilojen siivouksessa. Maitohuone on korkean hygienian tila. Maitokuski esimerkiksi kulkee tilaan oman oven kautta, jotta tilan hygieniavaatimukset täyttyvät. Maitomeijeritankki tyhjennetään joka toinen päivä. Tankki pestään huolellisesti jokaisen tyhjennyksen jälkeen. Meijerit valvovat maidon puhtautta ja jokaisesta meijerikuormasta otetaan bakteeri- ja solunäytteet. Likainen maito ei käytännössä voi päätyä jatkojalostettavaksi.
Puhtaanapito ja hyvät hygieniaohjeistukset ovat tärkeässä osassa maataloustyöntekijän työtä. Agrologin opinnoissa saisikin olla enemmän ohjeistusta hygieniaan ja mikrobiologiaan liittyen, sillä työtapahygienia ja aseptiset toimintatavat ovat avainasemassa puhtaan ruuan tuotannossa.
Blogia kirjoittaessani haastattelin Satu Santakangasta. Santakangas työskentelee Etelä-Suomen Lomituspalveluissa maatalouslomittajana. Koulutukseltaan Santakangas on agrologi, AMK.
-Tässä työssä parasta on vaihtelevuus ja se, että saan olla turvaamassa puhdasta, kotimaisen ruuan tuotantoa, Santakangas kertoo hymyillen.
Sini Pro:n valikoimasta löytyy laaja valikoima tuotteita turvaamaan maatalouden puhtaanapidon tarpeita.
Siivousvälineet ja -tarvikkeet tuoteryhmittäin | Sini Pro
Menestyksellisiä kevätlaitumia!
Toivottaen Hanna Ojamo, puhtaus-coach
